No niin, vauvat on maailmassa ja minulla vihdoin aikaa päivittää blogia.

Alkuun loput kuvat ennen synnytystä.

Viikolla jo totuteltiin pentulaatikkoon ja hyvin Camilla sielä viihtyi.

Pieniä lenkkejä tehtiin, niin että Camilla oli mukana. Kevyesti nousi jalka. Mirko lenkitti muut vielä erikseen.

Ja vielä viimeinen yö Diana-äidin kainalossa <3

Lähtötilanne ja masu kuvattuna 60vrk. Ympärys kasvoi yhteensä 28cm.

Ja sitten vihdoin perjantai aamuna aikaisin lämmöt laski alta 37. Ja sen jälkeen se olikin odottelua!

Odoteltiin koko perjantai ja pe-la yö. Lämmöt pysyi pitkään alta 37, välillä kävi päälle 37 ja laski sitten taas. Oli petailua ja paljon (Diana tai Wilma ei kumpikaan silpunnut paperia samalla tavalla). Läähätystä, nukkumista ja taas petailua. Suht usein liikuttelin Camia, että synnytys etenisi. Mirko meni vielä pe-la yövuoroon ja minulla oli Mirkon tytär Janika, valmiudessa tulemaan meille, jos apua tarvin.

Mutta eipä siinä muu auttanut kuin odottaa. Muutama krypto ja sudoku tuli odotellessa täytettyä :D

Lauantai koitti, vrk61 4.4.2020. Klo 15 Cami alkoi ponnistaa ja sikiöpussi tuli jo näkyviin. Tiukassa oli, kävelyttäminen ei auttanut, eikä myöskään saatu Mirkon kanssa pentua ulos. Ei muuta kuin päivystykseen.

Ruuhkaa oli klinikalla, mutta muiden ohi päästiin. Camilla sai kalkkia ja oksitosiinia ja niiden avulla pentu tuli sen verran lähelle, että saatiin se ulos vedettyä.

Klo 16.20 syntyi blaffapoika, pylly edellä, painoa 400g.

Ell halusi varmistaa, että muut alkavat tulemaan itsellään kanavaan ja ulos joten jäätiin vielä klinikalle. Kävelytettiin Camillaa, eikä kauaa mennyt kun seuraava oli kanavassa. Ell kokeili kädellä ja kuten ensimmäinen, myös tämä kaveri oli tulossa pylly edellä. Kun hieman autettiin, niin klo 17.15 syntyi tyttö, painoa 470g.

Tässä vaiheessa klinikalle kannettiin saksanpaimenkoira. Ell sanoi, että sillä epäillään kohtutulehdusta ja se joudutaan mahdollisesti leikkaamaan. No ei se mitään, me oltiin toisessa huoneessa ja klo 17.40 syntyi jälleen pylly edellä blaffapoika, painoa 336g.

Siinä odoteltiin, että päästäisiin kotiin. Kävin kuuntelemassa toisen oven takana, että voiko lääkäriä häiritä. Saataisiin lasku ja lähdettäisiin kotiin. Haju oven takana oli karsea! Ja kuulin kun jotain teipattiin ja miesääni sanoi "kyllä me saadaan tämä näin vietyä".

Ell tuli meidän luo ja oli pakko kysyä mitä koiralle tapahtui. Kyseessä oli 5v saksanpaimenkoira, mikä oli 4pv ollut todella kipeä. Sillä oli pitkälle edennyt kohtutulehdus ja verenmyrkytys. Ikenet kuulemma ihan mustat ja se oli veriripulit päästänyt klinikan lattialle. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin lopettaa koira :(

Me saatiin lasku ja Camilla sai vielä kalkkia ja oksitosiinia. Ell lähti tilakäynnille ja me lähdettiin kotiin.

Klo 18.25 syntyi pylly edellä poika, painoa 455g.

Kävelyä ja odottelua.

Klo 19.45 syntyi tyttö (ainoa mikä tuli pää edellä), painoa 430g ja

klo 20.10 syntyi tyttö, pylly edellä, painoa 330g.

6 ulkona ja röntgenkuvan perusteella tiedettiin, että vähintään 2 on vielä masussa. Camilla rauhottui, masu ei liikkunut ja me odoteltiin.

Puolenyön aikaan soitin jälleen ell. Mitään ei tuntunut kanavassa, joten ei muuta kuin koko konkkaronkka autoon ja taas ajelemaan. Ell otti röntgenin ja tosiaan 2 sielä vielä tulossa oli. Näistä toinen oli automatkan aikana siirtynyt kanavan suulle ja toinen oli kuvan perusteella melko kierossa sielä masussa. Täysi työ oli saada nämä 2 ulos. Supistuksia ei tullut, vaikka Cami sai jälleen oksitosiinia. Koko ajan oli pieni pelko, että joudutaan leikkaamaan.

Lopulta, hirveän työn jälkeen toinen poika syntyi kuolleena klo 0.30 ja toinen poika samoin kuolleena klo 1.10. Onneksi ne lopulta tuli alakautta ulos. Pennut oli pieniä ja kuivia. Aina voi jossitella. Ja pakko sanoa, jos olisi heti leikattu, nämä luultavasti olisi hengissä. Mutta sitä asiaa ei voida enää muuttaa, joten ollaan kiitollisia näistä kuudesta pienestä, sekä siitä että Camilla on kunnossa.

Ja mikä supermamma Camilla onkaan! Hoitaa pennut todella hienosti. Painot on nousussa, toki saisi nousta enemmänkin. Camilla ei meinaa malttaa syödä ja pissalle se pitää vetää väkisin. No, kyllä sen pian nälkä tulee :D

Pitkä viikonloppu meillä on takana. Ja koska tämä ei tosiaan mennyt oppikirjan mukaan, niin pentue on Camillan ensimmäinen ja viimeinen. Onneksi syntyi tyttöjä. Nyt vaan vielä jännitetään silmät ja kuulot. Toivottavasti joku näistä kolmesta tytöstä on meidän tuleva "Meghan".

Kaikki pennut on alustavasti varattuja. Todella monelle hyvälle kyselijälle jouduin sanomaan ei. Mutta minkäs teet. Onneksi pentueita on useita tulossa tälle vuodelle, toisiin kenneleihin. Kaikille vielä tsemppiä pennun etsintään.

Huomenna (tai viimeistään ylihuomenna) laitan kaikista yksittäiskuvat.

Loppuun vielä kysymys "Missä Jallu luuraa?" :)