Voihan sen äitienpäivän näyttelyissäkin viettää :)

Ilmoitettiin Wilma erkkariin, kun kasvattaja Mäkelän Merja alkoi kyselemään, että lähdettäisiinkö sinne. Muutama päivä asiaa pohdiskeltiin, koska ikinä ennemmin ei olla sakemannien erkkarissa käyty ja siitä on kuullut jos jonkinmoista juttua :D Ilmoitinkin Merjalle, että lähdetään, jos he saavat Wilmalle esittäjän. Itsellä ei ollut mitään hajua, miten sielä koiran kanssa mennään.

Sunnuntai aamulla herättiin klo 5, juotiin kahvit, pakattiin kamppeet ja lähdettiin ajelemaan Tampereelle. Koirien sisäänkirjaus alkoi kello 8 ja aikalailla niihin aikoihin oltiin perillä. Kello 9 alkoi jälkeläisluokka ja sen jälkeen yksittäisarvostelut nuorimmasta vanhempaan, ensin normikarvaiset nartut, sitten urokset ja sen jälkeen pitkikset samalla lailla. Eli pitkä odotteluaika oli tiedossa. Nähtiin Merja ja hänen miehensä Pekka ja vaihdettiin kuulumisia. Alunperin olimme suunnitelleet, että Pekka esittää Wilman. No Wilma oli eri mieltä, eikä oikein lämmennyt Pekalle. Pekalla oli jo Wilman veli esitettävänä, joten Wilman esittäjäksi tuli kasvattajien tuttu Sirpa (sukunimi meni täysin ohi). Sirpa kokeili seisottaa ja juosta Wilman kanssa ja hienosti meni :)

Kehät alkoivat ja olihan se SHOW! Joillain koirilla saattoi olla jopa viisikin ihmistä kehän ympärillä juoksemassa, karjumassa, soittamassa torvea, puhaltamassa pilliin, heittelemässä palloa ja mitä kaikkea. Meteli oli melkoinen. Kyllä siinä pari kertaa tuli silmiä pyöriteltyä ja naureskeltua ihmisille, oli se aika huvittava näky. Tähän lisäksi vielä koirien haukkuminen autossa ja ympärillä, niin johan meteli raikasi :D

Tuomarina oli Karl-Heinz Gladbach Saksasta, hän on aloittanut sakemannien kasvatuksen vuonna -66 kennelnimelle Vom Lüttersbruch. Ihanasti harmaantunut vanhempi mies, joka tasan tarkkaan tiesi miten saksanpaimenkoiria arvostellaan :)

Kello oli jo reilusti yli 12, varmaan lähemmäs yksi, kun Wilman vuoro tuli. Oltiin saatu ohjeita, koska pitää huikkia Wilmaa, jos ei juokse tai seiso kunnolla. Mirko meni esteen ja minä muiden ihmisten taakse. Eipä Wilma hirveästi apuja tarvinnut, seistessä huikkasin Wilman nimeä pari kertaa ja juostessa kerran. Wilma hävisi luokassaan suurikokoiselle nartulle, jolla oli jo junnutitteleitäkin (vähän ihmetytti, kun Wilman arvostelussa ensimmäinen sana oli "suuri" ja Wilma oli tosi pieni verrattuna siihen toiseen narttuun). Wilma sai ikäisekseen parhaan mahdollisen tuloksen SG ja koska oltiin luokassa toisia niin tulos oli SG2. Omaan silmään Wilma seisoi ja liikkui todella hienosti :) Joka luokassa suoritettiin ampumakoe, eikä Wilma piitannut siitäkään mitään :) Palkinnoksi tuli pokaali ja ruokaa ja lopuksi piti käydä vielä poseeraamassa Sakemanni-lehteen.

Ihan kiva päivä oli. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, auton lämpötilamittari näytti +23. Oli ihanaa nähdä Wilman kasvattajia. Mutta oli myös ihanaa lähteä ajelemaan kotia kohti. Nyt onkin 3 tulevaa viikonloppua vapaita kaikesta koiriin liittyvästä ja saadaan mennä mökille huilimaan :D

Loppuun seisotus- ja juoksukuvia ja palkinnot :) Wilma on superhieno tyttö, josta saa olla ylpeä :)

wilma%20erkkari1.jpg

wilma%20erkakri2.jpg

wilma%20erkkari4.jpg

wp_ss_20160509_0002.jpg

wp_ss_20160509_0001.jpg