Aloitetaan surullisista uutisista.

Mernika's A-pentue syntyi 27.11.2016. Kauan odotettu ensimmäinen pentue (mä itken nyt jo kun tätä kirjoitan). Emänä meidän oma täydellinen Diana ja isänä komea "naapurin poika" Pomo. Saatiin Pomo pitää meillä 3 päivää astutuksien ajan ja rakastuimme poikaan täysin. Syntyi 8 vauvaa, 6 poikaa ja 2 tyttöä. Vauvat kasvoivat hienosti, olivat reippaita ja kaikin puolin kasvattajan unelma. Astutus, tiineys, synnytys ja pentujen ensimmäiset 7 viikkoa meni kuin oppikirjoissa.

Pennut BAER-testattiin kaikki kuuleviksi molemmin puolin +/+. Eläinlääkärin tarkastuksella tuli yksi ainut huomautus, ruskealla pojalla Kaapolla, kuuluu pieni sivuääni sydämestä. Muilla kaikki hyvin. Pennut löysivät ihanat kodit, Camilla jäi äitinsä riesaksi ja monien mutkien kautta myös Alfa palasi kotiin. Kaikki oli hyvin.

Kunnes viime tapaninpäivänä tippui pommi niskaan. Pojista yksi oli aivan ilman mitään varoitusmerkkiä kuollut nukkuessaan. Hurja (Artor) oli viettänyt normaalin päivän leikkien ja lenkkeillen. Yöllä mennyt nukkumaan ja oli kuin "juossut unissaan" ja vetänyt viimeisen henkäyksen. Koska oli joulun pyhät päällä, eläinääkäri oli sanonut ettei kukaan säilytä ruumista tai ole Evirassa vastassa, joten emme saaneet poikaa avattavaksi. Sydän särkyi monella ihmisellä miljooniin palasiin. Pikkuhiljaa sitä oppi elämään asian kanssa ja niinkuin sanotaan niin aika parantaa. Hurja eli ihanssa kodissa ja vietti ihanan vuoden rakastettuna perheenjäsenenä.

Hurjan kuolemasta tulee kolmen päivän päästä tasan vuosi. Koko tämä vuosi on mennyt muilla pennuilla hyvin, paitsi sivuääninen Kaapo on oireillut mm. yskien.

Eilen sitten tippui se toinen pommi.

Aslatin omistaja Milla laittoi viestiä ja ihmetteli onko normaalia, että koiran sydän hakkaa lujaa. Vastasin, etten tiedä missä menee epänormaalin raja ja että aina pitää muistaa mitä Hurjalle kävi ja olla tarkkana. Milla soitti eläinlääkärille joka oli sanonut ettei vielä mitään syytä huoleen. Vähän ajan päästä sain videon Aslatista ja Aslat näyttää siltä, että jokin on vialla. Milla lähti Aslatin kanssa lääkäriin ja minä odotin töissä uutisia. Kahden jälkeen kurkkasin puhelinta ja ruudulla oli teksti "Aslatin sydän petti.. mitään ei ollut tehtävissä.".

Jouduin kolmeen asti olemaan töissä. Kun pääsin parkkihalliin aloin itkemään välittömästi. Ensin soitin Dianan kasvattajalle ja itkin hänelle myös. Rauni aina jaksaa kuunnella <3 Samat asiat kysyin mitä vuosi sitten Hurjan tapauksen jälkeen ja samat vastaukset sain, Dianan suvussa ei ole tämmöisiä ollut. 1 pentu menee vielä sattuman piikkiin, mutta ei 2, varsinkaan samasta pentueesta.

Kotiin kun pääsin soitin Millalle. Kamala puhelu. Kaikki muistui niin elävästi mieleen mitä vuosi sitten tapahtui. Puhuttiin pitkään ja itkettiin yhdessä. Aslat oli otettu heti klinikalla sisään, sydän oli kuunneltu ja se oli kuulostanut normaalilta. Ell oli epäillyt, että jotain olisi kurkussa ja rauhoittanut Aslatin tutkimuksia varten. Pian tämän jälkeen ell oli sanonut Millalle, että valitettavasti tämä koira menehtyi. Millalle oli sanottu samat asiat mitä Mariellalle, eli on joulun pyhät ja koiraa ei saada Eviraan ja ell olikin ehdottanut, että Aslat jää klinikalle ja sieltä se toimitetaan tuhkattavaksi.

Kun lopetettiin puhelu Millan kanssa, soitin 0100100 ja pyysin selvittämään kuka vastaa viikonlopun ja pyhien ajan siitä klinikasta, missä Aslat nyt on. Sain kiinni päivystävän eläinlääkärin, joka onneksi sanoi, että jos koira on menemässä tuhkaukseen niin sitten se on pakkasessa. Hän lupasi varmistaa asian ja myös ilmoittamaan klinikalle ettei Aslatia saa luovuttaa kellekään. Pian tulikin viesti, että asia on hoidossa ja 2.1. saadaan järjestää Aslatille kuljetus Eviraan. Tämä  tieto helpotti vähän. Ainakin saadaa selvyys mitä tapahtui.

Sanomattakin on selvää, että nämä kotona olevat Diana, Camilla ja Alfa on menossa keväällä sydänultraan. Samoin Kusti-veljen perheeltä tuli jo tietoa, että ultraan menevät. Kiitos <3

Kaikki ajatukset ovat nyt Millan ja Villen luona. Kuten Hurja, myös Aslat sai elää ihan parhaassa perheessä. On se vaan jännä miten näihin koiriin ja koirien perheisiin kiintyy. Yhtä suurta perhettä ollaan kaikki <3

Lepää rauhassa kaikista rakkain Aslat.

Screenshot_20181222-082212_Gallery.jpg

Hurja ja Aslat päät vastakkain <3 Veljekset ovat jälleen yhdessä <3

Screenshot_20181222-082243_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-082503_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-082613_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-082743_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-082949_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-083014_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-083007_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-083049_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-083220_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-083332_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-083530_Gallery.jpg

Kaksi pientä on joukosta poissa <3

Screenshot_20181222-082654_Gallery.jpg

Screenshot_20181222-092138_Gallery.jpg

2018-12-22_09.41.08.jpg

**********************************************

Ja jos sitten Wilman vauvoihin. Niillä on kaikki hyvin <3 Painot kasvaa kohisten, kaikilla mennyt jo kilo rikki. Wilma oppi avaamaan pentuhuoneen oven ja aina välillä kun haluaa omaa aikaa, se tulee tänne meidän luo. Vauvat edelleen vaan nukkuu tai syö ja ovat todella tyytyväisiä. Pentulaatikko on myös pysynyt puhtaana. Wilma kyllä hoitaa hommansa.

Lupaan, että nimet keksitään viikonlopun aikana. En tajua miten se näin nyt tökkii.

Vauvoista vielä kuvia viime päiviltä.

20181217_183818.jpg

20181217_183832.jpg

20181217_183839.jpg

20181217_183844.jpg

20181218_073959.jpg

20181218_165759.jpg

20181218_165813.jpg

20181218_183358.jpg

20181218_183503.jpg

20181219_080430.jpg

20181219_154045.jpg

20181219_154146.jpg

20181219_154320.jpg

20181219_170205.jpg

20181219_170241.jpg

20181219_170309.jpg

20181219_171500.jpg

20181219_171916.jpg

20181221_080457.jpg

20181221_080541.jpg

20181221_081642.jpg

Me toivotetaan kaikille rauhallista joulua <3  Kynttilät syttyy tänä vuonna omalle haudalle Nallen, Pimun, Hurjan, Brucen, Aslatin ja kaikkien syntymässä kuolleiden pentujen muistoksi <3