Toki sitä ennen viikonlopun hienot näyttelytulokset.

Virpi matkasi Odelman kanssa Tervolan ryhmikseen. Ihan hetken minä täälä jo hehkutin, kun Ode oli avoimen luokan 1 ja sai SA. Mutta Virpi-varasertimagneetti iski jälleen ja kotiintuomisina tuli vaaleansininen ruusuke xD Se oli Odelmalle jo 7. vara-serti. Eeeeehkä se serti vielä joskus osuu kohdalle. Ehkä.

- Mernika's Candy Girl "Odelma" ERI AVK1 SA PN2 VARA-SERT

Virpi ja Odelma <3

Ja samana päivänä Hyvinkään KR näyttelyssä meillä oli Hertta ja Tarmo. Valiouroksia oli 3. Tarmo ravasi itsensä 1 paikalle ja sai SA. PU-luokassa sijoitus 4. Junnunarttuja oli jopa 7. Hienolla arvostelulla Hertta oli junnujen 2 ja sai SA. PN-kehässä ei enää sijoitusta tullut. Mikäli Hertta ei olisi valioitunut jo edellisnäyttelyssä, niin se olisi tullut nyt. Ykkönen kun oli myös jo junnuvalio. On ollut kyllä kiva seurata Satun ja Hertan menoa <3

- Mernika's Chocolate Drops "Tarmo" ERI VAK1 SA PU4
- Mernika's Fifth Element "Hertta" ERI JUK2 SA

Kolme koiraa kehässä ja kaikille SA. Kiitos ja onnea Virpi, Teresa ja Satu <3

Satu ja Hertta <3 (Tarmosta en ole saanut kuvaa)

Ja sitten se meidän viikonloppu.

Lauantai aamuna lämmöt laski 37 (alta 37 mittari ei käynyt missään välissä, toki se mittari ei koko ajan takapuolessa ollut xD). Siirryttiin Meghanin kanssa pentuhuoneeseen rauhoittumaan. Armotonta petailua oli pitkin päivää. Klo 17 jälkeen ei enää suostunut syömään. Mentiin aika ajoissa nukkumaan, nukuin siis Megsin kanssa, kun ei yhtään tiennyt, milloin se herätys tulee.

Mirko lähti töihin klo 5 jälkeen, sillä oli koko vkl töitä. Ja mekin heräiltiin siinä. Lämpö oli 37,9 ja se oli viimeinen kerta kun lämmön mittasin.

Klo 8.35 syntyi ensimmäinen pentu. Hieman jouduin avittamaan sitä ulos, kun tiukkaa meinasi tehdä. Tämä olikin sitten ainut pentu, minkä kanssa jouduin Megsiä auttamaan <3 Tyttö painoi 370g.

Megsille tuli hieman huono olo ja se oksensi kahdesti.

Klo 10 syntyi toinen tyttö, 360g.

Noin tunnin välein pentuja alkuun putkahteli. Klo 11.10 syntyi iso blaffatyttö, 450g ja klo 12.25 ensimmäinen poika, 410g.

Klo 13.20 syntyi tyttö, 405g ja oltiin puoli välissä.

Klo 14.45 syntyi toinen poika, 420g. Ja melko nopealla tahdilla tuli 2 seuraavaa. Klo 15.05 tyttö, 395g ja 15.30 tyttö, 370g.

8 ulkona ja röntgen tosiaan sanoi, että 9 varmaa pentua.

Sitten tulikin pieni tauko ja liikuttelin Megsiä paljon. Klo 17.10 pullahti ulos yhdeksäs pentu joka oli seitsemäs tyttö, 395g.

Hetken näytti siltä, että vielä olisi pentu mahassa, mutta sitten Meghan rauhottui täysin ja rupesi nukkumaan. Tuumasin, että valmista tuli. Käytin Meghanin pesulla ja siivosin pentulaatikon.

Oli kyllä taas niin tajuttoman sotkevaa puuhaa. Kiitos vaan niistä ilmaisista lakanoista sinne Ähtärin kirppikselle. Niille oli kyllä käyttöä!

Alkuyön nukuin Meghanin ja pentujen kanssa. Kaikki oli hyvin. Pennut ja emä tyytyväisen rauhallisia. Klo 4 siirryin pariksi tunniksi omaan sänkyyn. Ei se lepo tuola pentujen kanssa mitään ihanteellisinta ollut.

Klo 6 herätys ja kurkkasin Megsiä. Kaikki näytti olevan hyvin edelleen ja kehuin typyn maasta taivaisiin <3 otin sen hihnaan ja kun nousi ylös, niin takana olikin kuollut pentu. Voi jee sanon, että pienoinen romahdus siinä tuli. Sen näköinen pentu oli, että se on tukehtunut ja mietin, että onko Meghan maannut sen päällä ja se on kuollut siihen. Itkin siinä pentulaatikossa ja mielessä pyöri itsesyytökset. Miksi lähdin toiseen huoneeseen...

Sitten aloin laskemaan pentuja ja selvittämään kuka oli kuollut. Ja mitä ihmettä? Niitä oli edelleen 9 elossa. Laskin ne moneen kertaan. Sitten katsoin kuollutta pentua. Ei ollut pantaa, eikä kynsilakkamerkkiä.

Eli Meghan oli tuossa välissä synnyttänyt vielä yhden pennun (tyttö sekin). Ja vahva oletus, että se on kuollut jo kanavaan. Olihan se sielä melkein 12h kauemmin kuin muut.

Mikä helpotuksen tunne. Kuinka paljon sitä voikaan asioita päässä singahdella. Ja se hetkellinen menetyksen tunne, hyi. Tottakai surku kävi sitä kuollutta kohtaan, mutta en tiedä. Olin vaan niiiiiin helpottunut, että ne eiliset 9 oli elossa ja hyvävointisia. Ja että Meghan oli saanut synnytettyä vielä sen viimeisenkin. Aika hemmetin hyvä synnyttäjä olikin <3

Huhhuh. Painot pennuilla nousee todella hyvää tahtia. Pennut ovat todella tyytyväisiä <3

Jimi <3

Meghanin lämpö oli maanantain melko korkea. Sehän siis nousee, kun maito nousee. Mutta se oli 39,7-39,9. Soitin klinikalle, että koska pitää huolestua. Ei meillä ikinä noin korkealle lämmöt ole noussut. Vastasivat, että jos emä ei syö, juo, hoida pentuja tai muuten on outo niin sitten uudelleen yhteys. Illasta vielä kun mittasin, niin se oli 39,8 mutta kaikki vaikutti olevan hyvin.

Eilen lämmöt oli 39,3-39,5. Huh. Mutta seurataan edelleen. Muuten Meghankin voi todella hyvin <3

Varsinkin tyttöjen määrä yllätti, oma ennätys tuossa tehtiin, joten pentuja on edelleen alustavasti varattavissa. Nyt vaan sähköpostia/puhelua (jos ei töiden takia saada vastattua, niin tekstiviestillä voi ilmoittaa soitosta) tulemaan, mikäli jollain on kotona dalmiksen mentävä aukko <3 Luovutus näillä on isänpäivänä.

Kanaa, jauhelihaa, piimää, nappulaa sekä vaihtelevasti keitettyä kananmunaa ja riisiä plus suolistoa tukevaa Inupekt Fortea. Naminami :)

Viikonloppuna (luultavasti la) otan kaikista yksittäiskuvat ja laitan ne tänne nimien kera.