Bredan kanssa siis kotiuduttiin ultrasta. Ell tutki masun tarkasti läpi, kahteen kertaan ja niin se vaan on, että pentuja ei ole tulossa.

Välillä tämä tuntuu jatkuvalta pään seinään lyömiseltä.

Uroksen sperma tutkitaan ja mikäli se on ok, niin yritämme (vielä vihoviimeisen kerran) saada pentuja alulle loppusyksyn juoksusta. 

Eniten tämä harmittaa siksi, koska tosissamme toivoimme kotiin jatkoa Wilmasta. Vähiin alkaa käymään yritykset ja vaihtoehdot. Mutta ei menetetä toivoa vielä <3