Urakoidaas tämä tarina blogiin.

Lämpöjä mittasin Oodilta viimeisen viikon ajan. Maanantaina (15.1.) ne alkoivat ensimmäisen kerran sahaamaan. Ti-pe mittailin jo useasti.

Torstai-iltana lämpö oli useamman tunnin tasan 37, alta 37 ei nähty sen menevän kertaakaan.

Torstain etätyökaveri <3

To-pe yö. Jouluvalot luo tunnelmaa :D

Perjantaiaamuna herättiin klo 5. Oodi alkoi olla levoton, teki pesää ja läähätteli. Ruoka ei enää maistunut. Ja sillä oli hikka todella usein (piti kirjoittaa tämä muistiin, koska minä tai Virpi ei olla pentuajan jälkeen nähty sillä hikkaa).

Ilmoitin töihin, että pidän kesälomapäivän, Mirkolla oli pekkanen ja Virpi hurautti aamupalan (heseaterioiden) kanssa tänne.

Siinä sitten odoteltiin ja odoteltiin ja odoteltiin. Tuo on oikeasti se hermostuttavin vaihe. Mutta ei siinä auta kuin odottaa. Olihan meillä taas jutut siinä päivän mittaan. Ilta koitti ja todettiin, että Virpi jää yökylään. 18.30 mittasin lämmön ja se oli 37,6. Sen jälkeen totesin, että olkoot. Enää en mittaa.

Mietittiin myös sitä, että kuinka tylsää tämä odottaminen olisi ilman puhelimia. Kaikkea sitä kans... xD

Noin 21.30 päätettiin, että nukutaan hetki. Toki siinä vielä pitkään molemmat tuijotti puhelinta ja luettiin kokemuksia, että kauanko muut on maksimissaan joutunut odottamaan. Ei olisi kannattanut. Oli nimittäin todella pitkiä aikoja ja tietysti myös niitä tarinoita, missä ei ole onnellinen loppu. Puhelimet laitettiin pois ja sammutettiin kattovalo (jouluvalot paloivat). Virpi taisi hetkeksi torkahtaa, minä tuijotin Oodia. Silmiä kyllä painoi.

Ei mennyt kauaa, kun Oodi yhtäkkiä alkoi nuolemaan alapäätä ja se oli siis todella "märkä" ääni. Eli vedet meni. Ja taas odotettiin.

23.30 alkoi näkymään supistuksia. Mietittiin, että saadaanko edes yksi pentu perjantain puolelle. Ei saatu :)

Ensimmäinen pentu syntyi klo 0.13. Blaffapoika, blaffa oikeassa korvassa, painoa 400g. Hieman tässä jouduttiin avustamaan ulosvedossa ja Oodi oli selvästi hämmentynyt. Ei sentäs pompannut sängylle, pentu reiässä, kuten äitinsä aikoinaan xD Tämä pentu sai muutes turkoosin pannan.

Hyvin pian alkoi taas supistella ja klo 0.49 syntyi tyttöpentu. Painoa myös 400g. Oodi hoiti homman hienosti itse <3 Tälle laitettiin violetti panta.

Tasan tunti odottelua ja kahvia (onneksi meillä oli Mirko huoltamassa meitä <3). Klo 1.49 syntyi toinen blaffapoika, merkki samassa korvassa ja painoa myös 400g. Siksi piti laittaa ensimmäiselle pennulle panta.

Noin 20min ja klo 2.09 syntyi poika. Tämäkin painoi 400g. Tasaista sakkia Oodi hienosti punnasi ulos <3 (unohtui näköjään poistaa mustat reunat kuvasta, olkoot)

Nro 3 ja nro 5 välillä oli taas tasan tunti. Klo 2.49 syntyi tyttö. Painoa 370g ja sille laitettiin vaaleanpunainen panta.

Ja taas meni tasan tunti (tätä kyllä hämmästeltiin). Klo 3.49 syntyi tyttö. Painoa 340g ja se sai keltaisen pannan. Oodi synnytti tämän seisten.

Huhhuh. 6 pentua ulkona ja aikaa oli mennyt noin 3,5h. Sitten tulikin taukoa, mutta onko tuo nyt ihme. Syötiin, juotiin, syötettiin ja kävelytettiin Oodia.

Melkein 3h tauko siinä oli. Klo 6.45 syntyi tyttö. Painoa 355g.

Ja nro 8 oli ulkona klo 7.55. Blaffapoika, jolla merkki on vasemmassa korvassa. Painoa 420g. Tämä meinasi syntyä ulos, juostiin vauhdilla sisälle ja Oodi synnytti sen seisaallaan pentulaatikkoon.

Tiedossa oli, että yksi röntgenin mukaan masussa vielä on ja itsekin sen jossain välissä sormenpäässä tunsin.

Syötiin, Virpi lähti kotiin, Mirko kävi kaupassa ja minä odottelin.

Klo 11 soitin klinikalle, että koska pitää huolestua. Sanoivat, että kannattaa käydä näytillä. Pakattiin siis pennut kylmälaukkuun, lämpöpullojen kanssa. Laitettiin Oodille pari takkia niskaan ja ajettiin klinikalle. Minä tykkään tuosta Seinäjoen eläinsairaalasta, mutta nyt jäi hieman kökkö maku suuhun.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun synnytyksessä ongelmia tulee. Muilla kerroilla on otettu röntgen, annettu oksitosiini ja alettu yrittämään pentua ulos. Nyt tehtiin vaikka ja mitä muuta ja välillä lääkäri vain tuijotti meitä 5min oviaukossa. Koko ajan lääkäri kertoi meille arviota hinnasta. Ensin se oli 350e (siihen kuului käyntimaksu, röntgen ja mahdollinen oksitosiini. Päivystyslisineen tietty).

Selkeä pentu näkyi röntgenissä. Se makasi kohdun pohjalla. Siitä sitten ultraan (en ymmärrä miksi). Oli elossa tai ei, niin miksi sitä ei vaan lähdetty yrittämään ulos. Lääkäri puhui englantia "I can't find the heartbeat". Kyllähän me sitä jo epäiltiinkin. Silti tuli itku.

Ell sanoi, että yritetään oksitosiinilla. Hänen mielestään tilanne näytti siltä, että leikkaukseen olisi menossa. Hinta-arvio oli nyt 700e ja jos tulee leikkaus, niin se on 2500-3300e.

Oodi sai oksitosiinia. Alkoi ihan pienet supistelut, mutta pentua ei edelleenkään tuntunut kanavassa. Siinä sitten pieni palaveri Mirkon ja Mossen kasvattajan (puhelimitse) kanssa. Ell suositteli leikkausta. Me pyydettiin toinen annos oksitosiinia. Se vaikutti hetken ja alkoi pienet supistelut. Ell tunsi pennun kanavassa, mutta vielä liian kaukana. Ell lähti, sanoi palaavansa muutaman minuutin päästä. Sitten supistelikin ja kunnolla. Oodi työnsi itse hienosti (melkein kaaressa) pennun ulos. Se oli ällö ja kuollut, mutta ihan sama. Se oli ulkona, ilman leikkausta ja se oli pääasia! Ja taas tuli itku. Se oli helpotuksesta. Tämä pentu syntyi klo 13.30. En katsonut oliko tyttö vai poika tai mitään muutakaan. Käärittiin se paperiin ja laitettiin pois. Edes Oodin ei annettu sitä katsoa. Nostettiin pennut Oodin tissille ja mammakoira vaikutti todella tyytyväiseltä ja väsyneeltä tietysti myös. Oodi sai vielä nesteitä, ruokaa ja vähän kipulääkettä.

Siitä sitten kaikki kamat kasaan ja kotiin. Olipa ihana tulla kotiin <3

Oodin pesu, pissatus, ruokinta. Pentulaatikon putsaus ja pieni hengähdyksen huokaus.

Illalla silmiä painoi ja kun en enää hereillä pysynyt, niin klo 19 kömmin pentuhuoneeseen ja nukuin sielä yön. 36h valvoin (välissä pieni 25min kehräystauko, minkä Virpi tietty otti videolle xD) ja 12h nukuin. Oodi ja pennut nukkuivat tyytyväisinä. Edes ulkona ei tarvinnut yöllä käydä.

Klo 7 noustiin. Oodi on sen jälkeen syönyt tänään jo neljästi (kello on ihan just 13). Ruoka siis maistuu, mikä on todella hyvä asia. Pennuilla on kaikilla painot nousussa ja muutenkin kaikki on hyvin <3

Eli pennut syntyivät 20.1.2024 (vrk63). Kolme ensimmäistä viikkoa jännitetään silmien värit ja kuulot. LUA-testit pitää myös tilata. Noin 6vko iässä on sirutukset, pentutarkki ja BAER-kuulotestit. Luovutuspäivä on, kun pennut täyttävät 7vko eli 9.3.2024. Silloin lähtee myös Oodi, mikäli enää annan sitä Virpille takaisin xD

Täytyy Oodista vielä sanoa, että se on ihan uskomaton. Niin upealuonteinen, etten edes oikein meinaa sitä ymmärtää. Eilen sitä useampi eri ell/hoitaja tutki. Painettiin mahaa, sörkittiin alapäätä, mitattiin kuume, laitettiin tippaa (eka piikki meni hutiin), oli röntgentä ja ultraa. Oodi oli vain niin kiltti ja luottavainen outojakin ihmisiä kohtaan <3

Tänään käyn kaikki pentukyselyt läpi. Kyselyitä on tullut paljon ja pettymyksiltä ei voi välttyä. Tälle vaan ei voi mitään. Onneksi osalle on myös hyviä uutisia :)

Yritän saada kaikista 3vrk ikäisinä tänne yksittäiskuvat nimien kera.

Ai niin, porukassa on sekä musta- että ruskeapilkkuisia. Tiirailen niitä vielä tarkemmin tässä pian. Äkkiseltään näyttää, että ruskeita olisi jopa enemmän kuin mustia <3

Kaikki hyvin Oodin valtakunnassa <3